Valikko Sulje

Ensimmäinen ja toinen temppeli – Jerusalemin temppelivuoren historia pyhyyden keskuksena

Jerusalemin temppeli ei ollut vain rakennus – se oli pyhyyden ja Jumalan läsnäolon paikka maan päällä. Ensimmäinen ja toinen temppeli muodostavat keskeisen osan juutalaisen kansan hengellistä, kansallista ja historiallista identiteettiä. Temppelivuori, jossa nämä pyhät rakennukset sijaitsivat, tunnetaan heprealaisessa Raamatussa nimellä Har HaBayit – Herran vuori. Tänäkin päivänä temppelivuori on juutalaisuudessa kaikkein pyhin paikka.

Ensimmäinen temppeli – Salomonin rakentama pyhäkkö

Ensimmäinen temppeli rakennettiin kuningas Salomonin aikana noin vuonna 957 eaa. Sen rakentaminen oli kuningas Daavidin sydämen toive, mutta Jumalan johdatuksesta tehtävä lankesi hänen pojalleen. Temppelin rakentaminen merkitsi Jumalan liiton konkretisoitumista kansansa keskellä.

Temppeli rakennettiin Moriahin vuorelle, samaan paikkaan, jossa Aabraham oli valmis uhraamaan poikansa Iisakin (1. Moos. 22). Temppelistä tuli liitonarkin säilytyspaikka ja juutalaisen jumalanpalveluksen keskus. Siellä uhrattiin uhreja, vietettiin juhlia ja kohdataan Jumala erityisinä aikoina, kuten suurena sovituspäivänä (Jom Kippur).

Salomonin temppeli oli loistelias rakennus: Rakennusmateriaalina käytettiin setripuuta, kultaa ja marmoria. Sen sisin osa, maailman pyhin (Kodesh HaKodashim), oli paikka, johon ainoastaan ylipappi sai astua kerran vuodessa, kantamaan kansan syntejä Jumalan eteen.

Temppelin tuho ja kansan pakkosiirtolaisuus

Vuonna 586 eaa. Babylonian kuningas Nebukadnessar valloitti Jerusalemin ja tuhosi Salomonin temppelin. Tuhon myötä liitonarkki katosi historiasta, ja suuri osa kansasta vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan.

Temppelin tuho oli kansallinen ja hengellinen katastrofi. Profeetat kuten Jeremia ja Hesekiel näkivät siinä Jumalan tuomion, mutta myös toivon: Profetioita uudesta temppelistä ja Jumalan lopullisesta palauttamisesta alkoi nousta jo pakkosiirtolaisuuden aikana.

Toinen temppeli – Paluu ja jälleenrakennus

Noin 70 vuotta temppelin tuhon jälkeen Persian kuningas Kyyros antoi juutalaisille luvan palata Jerusalemiin ja rakentaa temppeli uudelleen (Esra 1). Temppelin jälleenrakennus aloitettiin vuonna 538 eaa. ja saatiin valmiiksi vuonna 516 eaa.

Toinen temppeli ei ollut yhtä loistelias kuin Salomonin rakentama, mutta sen hengellinen merkitys oli yhtä suuri. Paluu temppelivuorelle merkitsi liiton uudelleen vahvistamista ja kansallisen identiteetin palautumista. Profeetat Haggai ja Sakarja rohkaisivat kansaa rakentamisessa ja puhuivat temppelin tulevasta kirkkaudesta.

Herodeksen laajennus ja toinen temppeli Jeesuksen aikana

Vuosisatoja myöhemmin, kuningas Herodes Suuri käynnisti massiivisen jälleenrakennusprojektin toisen temppelin laajentamiseksi ja kaunistamiseksi. Projektin tarkoituksena oli sekä miellyttää Rooman valtaa että palauttaa juutalaisten kansallinen ylpeys. Temppelialuetta laajennettiin valtavasti, ja sen pylväskäytävät ja portaat olivat aikansa arkkitehtuurin ihmeitä.

Tämä Herodeksen laajentama toinen temppeli oli se, jonka aikana Jeesus Nasaretilainen eli ja opetti. Temppelistä tuli myös varhaisen kristinuskon kohtauspaikka: Evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen vierailuista temppelissä, hänen opettamisestaan ja jopa temppelialueen puhdistamisesta rahanvaihtajista (Matt. 21:12–13).

Toisen temppelin tuho – kansallinen tragedia ja uusi aikakausi

Vuonna 70 jaa. Roomalaiset legioonat, keisari Tituksen johdolla, valloittivat Jerusalemin juutalaissodan yhteydessä ja tuhosivat toisen temppelin. Tämä tapahtuma merkitsi juutalaisen temppelikultin loppua ja synnytti tarpeen kehittää uudenlaista uskonnollista elämää ilman temppeliä. Synagogat, rukous ja Tooran opiskelu nousivat keskiöön.

Tuhon muistopäivänä juutalaiset viettävät Tisha B’Av-paastopäivää – sekä ensimmäisen että toisen temppelin tuhoa muistellen.

Temppelivuoren perintö nykyajassa

Vaikka temppeliä ei enää ole, sen merkitys elää yhä syvästi juutalaisessa uskossa ja toivossa. Jokaisessa päivittäisessä rukouksessa juutalaiset muistavat Jerusalemin ja temppelin uudelleenrakentamista. ”Seuraavana vuonna Jerusalemissa”, lausutaan pääsiäisen päätöksessä. Ortodoksijuutalaiset uskovat, että kolmas temppeli rakennetaan Messiaan tullessa.

Temppelivuorella sijaitsee nykyisin Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija. Alue on yksi maailman kiistanalaisimmista ja pyhimmistä paikoista. Itkumuuriksi kutsuttu Länsimuuri on ainoa näkyvä osa toisen temppelin tukimuurista – ja se on tänä päivänä keskeinen rukouksen ja muiston paikka

Temppelit ja sinä – mitä ne kertovat meille tänään?

Ensimmäinen ja toinen temppeli kertovat Jumalan pyhyydestä, ihmisen kaipuusta Jumalan läsnäoloon ja liiton voimasta sukupolvien yli. Temppelit eivät olleet pelkästään kiviä ja kultaa, vaan merkkejä Jumalan halusta asua kansansa keskellä. Samalla ne muistuttavat, että todellinen pyhäkkö rakentuu sydämeen – ja että kutsu Jerusalemiin on yhä voimassa.