Jerusalemin temppelivuori on yksi maailman kiistanalaisimmista paikoista – mutta samalla yksi pyhimmistä. Kolmannen temppelin (hepr. Beit HaMikdash HaShlishi) visio ei ole vain historiallinen jäännös tai radikaalien uskonnollisten liikkeiden haave. Se on monille juutalaisille ytimeltään messiaaninen odotus, joka kytkeytyy Jumalan liittoon, lopun ajan tapahtumiin ja hengelliseen palautumiseen.
Historiallinen tausta
Ensimmäinen temppeli rakennettiin kuningas Salomon toimesta noin vuonna 957 eKr. ja tuhottiin Babylonian armeijan hyökätessä Jerusalemiin vuonna 586 eKr. Toisen temppelin rakensivat pakkosiirtolaisuudesta palanneet juutalaiset n. 516 eKr., ja Herodes Suuri laajensi ja koristeli sen valtavan komeaksi ennen Rooman armeijan tuhoa vuonna 70 jKr. Sen jälkeen temppelipalvelus lakkasi, ja juutalainen jumalanpalvelus keskittyi synagogiin ja Tooran opiskeluun.
Kolmannen temppelin ajatus nykyjuutalaisuudessa
Kolmas temppeli ei ole pelkkä rakennusprojekti, vaan se edustaa monille hengellistä täyttymystä. Erityisesti ortodoksijuutalaisuudessa temppelin rakentaminen liittyy suoraan messiaaniseen aikakauteen: Vasta Messiaan saapuessa temppeli voidaan rakentaa, ja uhritoimitukset palauttaa halakhisten lakien mukaan.
Toisaalta osa juutalaisista ryhmistä uskoo, että valmistautuminen tulee aloittaa jo ennen messiaanista tulemista. Tämä ajatus on innoittanut mm. Temple Institute -organisaatiota valmistamaan rituaaliesineitä, kouluttamaan pappeja ja suunnittelemaan temppelin toiminnallisuutta.
Temple Institute ja valmistelut
Temple Institute on tärkein nykyaikainen instituutio, joka pyrkii konkreettisesti valmistelemaan Kolmannen temppelin rakentamista. He ovat luoneet yli 90 rituaaliesinettä, mukaan lukien suitsutusalttari, menorat, uhriveitset, papiston asusteet ja jopa kultaisen liitonarkin jäljennöksen. Lisäksi instituutti kouluttaa pappeja (köhaneja) ja leeviläisiä temppelipalvelukseen.
Poliittinen todellisuus: Temppelivuoren nykytila
Temppelivuorella sijaitsee nykyisin Kalliomoskeija (rakennettu 600-luvulla) sekä Al-Aqsan moskeija, jotka ovat islamin kolmanneksi pyhimpiä kohteita. Temppelin rakentaminen edellyttäisi tämän nykyisen pyhäkön purkua tai siirtämistä – ajatus, joka herättää välitöntä vastustusta muslimiyhteisöltä sekä kansainvälisiltä toimijoilta. Israelin virallinen kanta on edelleen status quon säilyttäminen: Nykyiset uskonnolliset ja hallinnolliset järjestelyt pidetään muuttumattomina.
Temple Mount Faithful ja ideologinen aktivismi
Toinen tunnettu liike on Temple Mount Faithful, joka perustettiin vuonna 1967. He pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan julkiseen keskusteluun temppeliasian puolesta. Vaikka toiminta ei ole saanut poliittista enemmistön tukea, se on muistutus siitä, että Kolmas temppeli ei ole vain teologinen ajatus, vaan myös yhteiskunnallinen ja poliittinen aihe.
Mystiikkaa, arkeologiaa ja salaisuuksia
Videon ”What They Found Under the Dome of the Rock is Unbelievable” esittelemät havainnot luolista ja tunneleista Dome of the Rockin alapuolella herättävät kysymyksiä alueen esihistoriasta ja temppeliperinteestä. Vaikka monet tiedot perustuvat ei-virallisiin lähteisiin, ne muistuttavat siitä, kuinka vahvasti temppeliajattelu on sidoksissa arkeologiaan ja symboliikkaan. Jokainen mahdollinen kivi tai tunneliverkosto voidaan tulkita viittaukseksi menneeseen pyhyyteen ja tulevaan täyttymykseen.
Messiaaninen näkökulma
Messiaaninen juutalaisuus ei suhtaudu Kolmanteen temppeliin vain historiallisena tai poliittisena ponnistuksena, vaan näkee sen osana Jumalan pelastussuunnitelmaa. Temppeli ilmentää liiton käytännöllistä ulottuvuutta: uhrien, puhdistuksen ja kohtaamisen paikkaa. Yeshuan (Jeesuksen) seuraajille temppelin täyttymys tapahtuu hänessä, mutta monet odottavat silti myös konkreettisen temppelin palauttamista messiaanisen aikakauden yhteyteen.
Temppeli toivon ja kiistan välissä
Kolmas temppeli yhdistää symbolisesti juutalaisuuden perinteet, messiaanisen toivon ja poliittisen realiteetin. Vaikka rakentaminen ei ole toistaiseksi edennyt fyysisesti, valmistelut jatkuvat rituaalisella ja ideologisella tasolla. Messiaaninen näkökulma näkee temppelin osana suurempaa pelastushistoriaa, jonka täyttymys ei välttämättä ole riippuvainen kivistä, vaan Herran läsnäolosta.
Temppelivuori jatkaa elämäänää uskon, toivon, ristiriidan ja odotuksen kenttänä. Kolmas temppeli ei ole kadonnut, vaan se elää edelleen rukouksissa, visioissa ja valmisteluissa.