Jerusalem on maailman tunnetuimpia ja pyhimpiä kaupunkeja. Se on ainutlaatuinen paikka, jossa kolme suurta monoteistista uskontoa – juutalaisuus, kristinusko ja islam – kohtaavat, risteävät ja elävät rinnakkain. Tämä uskonnollinen monikerroksisuus on tehnyt Jerusalemista paitsi pyhän kaupungin, myös monin tavoin jännitteisen ja historiallisesti merkittävän näyttämön.
Jerusalemin pyhyys juutalaisuudessa
Juutalaisuudelle Jerusalem on kaiken keskus. Se on paikka, jonka Jumala valitsi nimensä asuinsijaksi (5. Moos. 12:5) ja jossa Temppeli rakennettiin. Ensimmäinen temppeli, jonka kuningas Salomo rakensi noin 950 eKr., oli juutalaisen jumalanpalveluksen ja kansallisen identiteetin keskus. Se tuhottiin Babylonian toimesta vuonna 586 eKr., mutta myöhemmin rakennettiin toinen temppeli, joka pysyi pystyssä roomalaisten hävitykseen saakka vuonna 70 jKr.
Tänä päivänä Temppelivuori (hepr. Har HaBayit) on juutalaisuuden pyhin paikka. Koska itse temppeliä ei enää ole, uskovat kokoontuvat sen jäännökselle – Länsimuurille (tunnetaan myös nimellä Itkumuuri) – rukoilemaan, muistamaan ja odottamaan jälleenrakentamista. Juutalaisen perinteen mukaan Jerusalem on myös paikka, jossa Aabraham oli valmis uhraamaan Iisakin – merkkinä täydellisestä uskollisuudesta Jumalalle.
Kristinuskon näkökulma: Ristin, haudan ja ylösnousemuksen kaupunki
Kristityille Jerusalem on pyhä ennen kaikkea Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen tapahtumapaikkana. Kaupungissa sijaitsee useita paikkoja, jotka liittyvät Uuden testamentin keskeisiin kertomuksiin: Getsemanen puutarha, Via Dolorosa, Golgata ja Pyhän haudan kirkko.
Pyhän haudan kirkko, jonka monet uskovat olevan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen paikka, on kristinuskon pyhimpänä pidetty paikka. Se on toiminut pyhiinvaelluskohteena jo 300-luvulta lähtien, jolloin keisari Konstantinuksen äiti Helena rakennutti kirkon vanhojen perimätietojen pohjalta.
Jerusalem ei ole vain historian tapahtumien näyttämö. Se on edelleen elävä kaupunki, jossa eri kristilliset kirkkokunnat – ortodoksit, katoliset, orientaalit ja protestantit – toimivat rinnakkain, joskus yhteistyössä, toisinaan jännitteissä, mutta aina yhteisessä kunnioituksessa pyhän äärellä.
Islamin kolmanneksi pyhin paikka
Islamille Jerusalem on al-Quds (’pyhä’). Se on islamin kolmanneksi pyhin kaupunki Mekan ja Medinan jälkeen. Profeetta Muhammad uskoi siirtyneensä yöllisellä matkallaan Mekasta Jerusalemiin ja sieltä taivaaseen (ns. Isra ja Mi’raj -kertomus). Tämän tapahtuman muistoksi rakennettiin Kalliomoskeija (Qubbat as-Sakhrah) ja al-Aqsan moskeija Temppelivuorelle.
Vaikka Jerusalemin asema ei ole Koraanissa keskeinen verrattuna Mekaan, on kaupungin symbolinen ja historiallinen merkitys muslimimaailmassa valtava. Al-Aqsan moskeija toimii erityisenä rukouspaikkana ja poliittisesti tärkeänä symbolina palestiinalaisalueilla.
Kohtaamisia, konflikteja ja rinnakkaiseloa
Vuosisatojen aikana Jerusalem on ollut niin rukouksen kuin konfliktin kaupunki. Ristiretket, islamilaiset kalifaattien hallintokaudet, ottomaanien valtakausi ja nykyajan geopoliittiset jännitteet ovat jättäneet jälkensä kaupungin rakenteeseen, muistoihin ja yhteisöihin.
Silti Jerusalemissa on ollut myös aikoja, jolloin uskonnot ovat eläneet rinnakkain. Esimerkiksi Osmanien valtakunnan aikana juutalaiset, kristityt ja muslimit elivät vanhassa kaupungissa omilla neljänneksillään suhteellisen rauhanomaisesti. Rukousten äänet – synagogista, kirkoista ja minareeteista – ovat olleet osa kaupungin äänimaisemaa sukupolvien ajan.
Jerusalem tänään – jännitteiden ja toivon risteyksessä
Tänä päivänä Jerusalem on sekä jakautunut että yhdistävä kaupunki. Se on Israelin julistettu pääkaupunki, mutta samalla useiden kansainvälisten toimijoiden ja yhteisöjen jakaman huomion ja kiistan kohde. Uskonnolliset kiistat Temppelivuorella, poliittiset jännitteet ja kansallinen identiteetti kietoutuvat monin tavoin uskonnollisten tunteiden ympärille.
Samalla Jerusalem on myös paikka, jossa pyhiinvaeltajat eri puolilta maailmaa tulevat etsimään Jumalaa, rukoilemaan ja hiljentymään. Se on pyhyyden tila, jossa maailman ristiriidat ja taivaan kaipuu kohtaavat.
Jerusalem ei ole vain historiallinen näyttämö tai poliittinen kiistakysymys. Se on ennen kaikkea kohtaamispaikka – paikka, jossa ihmiskunta etsii Jumalaa, ja jossa Jumalan kertomus on jättänyt jälkensä kiveen, uskoon ja sydämeen.
Juutalaiselle se on liiton ja odotuksen kaupunki. Kristitylle se on lunastuksen ja ylösnousemuksen kaupunki. Muslimille se on taivaanportti ja siunattu maa. Kolme uskontoa – yksi pyhä kaupunki.