Jerusalem on enemmän kuin historiallinen kaupunki – se on jumalallisen suunnitelman ytimessä alusta loppuun. Raamatun sivuilla Jerusalem ei esiinny vain maantieteellisenä paikkana, vaan Jumalan valitsemana sijaintina, jossa taivas ja maa kohtaavat. Se on luvattu kansalle, joka kulkee liiton tietä, valittu paikaksi, johon Jumala asetti nimensä, ja pyhä, koska siellä lepää Jumalan läsnäolo.
Jerusalem luvattuna – Tie kulkee Siioniin
Jo patriarkkojen ajoista asti Jumala puhui kansalleen maasta, joka tulisi olemaan heidän perintönsä. Abrahamin tarinassa Jerusalem esiintyy vielä nimellä Moriah, jossa hän oli valmis uhraamaan Iisakin (1. Moos. 22). Tälle samalle vuorelle rakennettaisiin myöhemmin temppeli.
Luvattu maa, johon kansa palasi Mooseksen ja Joosuan johdolla, piti sisällään paikan, josta tulisi hengellinen keskus. Psalmien ja profeettojen kautta käy ilmi, ettei Jerusalemia valittu sattumalta, vaan se oli ennalta asetettu määränpää:
”Jumala valitsi Siionin, halusi sen asuinpaikakseen: ’Tässä minä tahdon asua iäti, tämä on minun haluamani asuinsija.’”
– Psalmi 132:13–14
Lupaus Jerusalemista ei koskenut vain menneitä sukupolvia. Se on yhä osa profeetallista näkyä, jossa kansat kokoontuvat Herran vuorelle (Jes. 2:2–3).
Jerusalem valittuna – Kuningaskunnan sydän
Kun Daavid teki Jerusalemista pääkaupungin, hän ei toiminut vain poliittisista syistä. Hän tunnisti kaupungin hengellisen merkityksen. Daavid toi liitonarkin Siioniin (2. Sam. 6) ja teki siitä liiton ja palvonnan keskuksen. Myöhemmin hänen poikansa Salomo rakensi temppelin vuorelle, jonka Jumala oli valinnut asuinpaikakseen.
Jumalan valinta Jerusalemista ilmenee Raamatussa toistuvasti:
”Jerusalem, sinä pyhä kaupunki, sinusta loistaa Herran kirkkaus.”
– Jesaja 52:1
“Minä olen valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin, niin että minun nimeni on siinä iäti.”
– 2. Aikak. 7:16
Jerusalemista tuli Jumalan liiton näkyvä keskuspaikka – ei vain kansalliselle Israelille, vaan hengelliselle totuudelle, joka huokuu koko maailmaa kohti. Jumalan valinta ei ollut vain historiallinen, vaan jatkuva ja kantava.
Jerusalem pyhänä – Jumalan läsnäolon asuinsija
Temppelin myötä Jerusalem sai erityisen aseman – se oli paikka, jossa Jumalan kirkkaus (hepr. shekhinah) ilmestyi. Pyhäkön Kaikkeinpyhin oli Jumalan kohtaamisen paikka, ja siellä uhrattiin kansan synnin sovittamiseksi.
Raamatussa pyhyys ei ole vain moraalista tai hengellistä puhtautta, vaan myös Jumalan läheisyyttä. Jerusalem oli pyhä, koska Jumala itse oli siellä:
“Hän rakastaa Siionin portteja enemmän kuin kaikkia Jaakobin leirejä. Jumalan kaupungista, ihanista asioista sinulle puhutaan, sinä Siion.”
– Psalmi 87:2–3
Jopa silloin, kun kansa lankesi ja temppeli tuhottiin, Jerusalem pysyi pyhänä Jumalan silmissä. Profeetat kuten Hesekiel ja Sakarja näkivät tulevaisuuden, jossa Jumalan kirkkaus palaisi kaupunkiin. Pyhyys ei ollut sidottu ihmisten tekoihin, vaan Jumalan omaan nimeen ja liittoon.
Jerusalem Uudessa testamentissa – Messiaan kaupunki
Uudessa testamentissa Jerusalem säilyttää keskeisen roolinsa. Jeesus syntyi sen läheisyydessä, vaikutti kaupungissa, kuoli sen ulkopuolella ja nousi ylös sieltä käsin. Hän opetti temppelissä, itki Jerusalemin puolesta ja sanoi:
”Jerusalem, Jerusalem, sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on luoksesi lähetetty! Kuinka usein olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle – mutta te ette tahtoneet.”
– Matteus 23:37
Jerusalem oli Messiaan kärsimyksen ja ylösnousemuksen näyttämö – ja samalla paikka, josta evankeliumi lähti liikkeelle koko maailmaan (Apt. 1:8).
Jerusalem tulevassa kirkkaudessa – profetiat ja toivo
Raamattu ei lopeta kertomustaan Jerusalemiin, vaan huipentaa sen. Profeetat maalaavat kuvia ajasta, jolloin Jumalan rauha palaa kaupunkiin, ja kansat virtaavat Jerusalemiin etsimään totuutta ja oikeutta:
“Näin sanoo Herra: Minä palaan Siioniin ja asun jälleen Jerusalemissa. Jerusalemista kutsutaan: ’Uskollinen kaupunki’, ja Herran Sebaotin vuoresta: ’Pyhä vuori’.”
– Sakarja 8:3
Ilmestyskirja päättää koko Raamatun uuden Jerusalemin näkyyn:
”Minä näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, tulevan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin morsian, kaunistettu miestänsä varten.”
– Ilmestyskirja 21:2
Tämä ei ole vain kuvakieltä. Se on Jumalan tarkoituksen ja suunnitelman täyttymys. Jerusalem on edelleen profeetallinen kaupunki – paikkana, ajallisena ja hengellisenä, jossa Jumala kohtaa kansansa ja jossa liitto tulee täyteen.
Jerusalem – Ikuinen valinta
Jerusalem Raamatussa ei ole koskaan pelkkä tausta tapahtumille – se on Jumalan itsensä valitsema näyttämö liitolle, lunastukselle ja tulevalle kirkkaudelle. Luvattuna, valittuna ja pyhänä se kutsuu edelleen:
- Etsimään Jumalan kasvoja
- Ymmärtämään Raamatun kokonaiskertomusta
- Rukoilemaan rauhaa kaupungille, jonka historia on pyhä ja tulevaisuus kirkas
”Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille: Menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.”
– Psalmi 122:6